CHICAGO

Kuukausi ja kolme päivää Amerikan mannerta ja tasan kuukausi ensimmäistä perhettä. Tuntuu, että aika on kulunut kuin siivillä. Vaikka mulla on ollu välillä ihan sairaan vaikeitakin hetkiä ja on tehnyt mieli vaan lähteä takasin Suomeen, niin siitäkin huolimatta aika on mennyt eteenpäin miljoonaa. Nyt kun koulu alkoi, niin aika tulee todennäköisesti menemään vaan nopeampaa, kun suurin osa ajasta kuluu kouluun. Mietteitä ensimmäisestä kuukaudesta... Ensimmäinen kuukausi oli, kuten jo sanoin, omalla tavallaan todella raskas. Päivissä ei ollut tietynlaista rytmiä, mikä teki kaikesta tosi sekavaa. Kekemistä piti keksiä koko ajan, että aika ei kulu vaan huoneessa istumiseen. Mutta kaikesta huolimatta oon nauttinut mun olosta täällä. Tykkään jenkeistä ihan sairaasti ja vaikka vaikeita hetkiä tuleekin useamminkin niin silti oon nauttinut joka päivästä ja oon kiitollinen tästä mahollisuudesta. On tärkeää saada puhua jollekkin, kun on ikävä tai muuten vaan vaikeaa, ja sitä seuraa täältä onkin löytynyt. Jos hosteille ei halua puhua, niin mulla on mun host-sisko Rosie, jonka kanssa ollaan jo läheisiä. Sen lisäksi täällä on mun piirit muut vaihtarit, joista saa hyvää vertaistukea. Oman piirin vaihtareiden lisäksi mulla on pari suomalaista vaihtaria, joiden kanssa tulee rupateltua sillon tällön. Vaihtareitten lisäksi oon saanut jo kourallisen jenkkiläisiä kavereita. Ja kaiken tämän verkoston lisäksi on Rotary ihmiset ja mun suomalaiset rakkaat ihmiset. Eli aina löytyy joku jolle puhua, ja oon siinä todella onnekas.

Ensimmäisen kuukauden kulumisen lisäksi on tullut vastaan myös toinen niin sanottu milestone - koulun alkaminen. Mulla alko siis koulu tiistaina. Ensimmäinen päivä koulussa oli jotain ihan hirveää. Aamu oli sekavinta ikinä, en tiennyt missä pitää mennä ja mitä pitää tehä, olin ihan väärillä listoilla, kaikki oli sekasin. Ainut hyvä asia päivässä oli, kun sain nähä kavereita ja tutustua jo uusiin ihmisiin. Loput kolme koulupäivää on sen sijaan olleet ihan mukavia. Alan jo tottua high school meininkiin ja löydän haluamani paikat helposti. Mulla on seuraa ruokalassa, vaikka suurimmalla osalla kavereistani onkin toinen ruokailu kun mulla. Kaikki alkaa sujua, kun tulee tietty rytmi päiviin. Saa nähdä mitä kouluvuosi tuo tullessaan.

Tänä viikonloppuna meillä oli tekemistä Rotaryn kanssa. Kaikki meidän piirin 11 vaihtaria kokoontuivat yhden vaihtarin luokse perjantaina, josta lähdimme yhdessä rannalle piknikille. Syötiin tuulisessa säässä hodareita, jotka ainakin multa ja Sashalta lensi tuulen mukana hiekkaan. Mutta mulla oli rannalla silti ihan kivaa. Oli kiva nähä taas muita vaihtareita ja vaan rupatella ja vaihtaa kuulumisia. Rannalta mentiin takaisin alkuperäiseen 'kokoontumispaikkaan', eli venäläisen vaihtarin Sashan hostien luokse. Syötiin siellä sairaan hyvää kakkua ja juteltiin ja istuttiin yhessä. Myöhään pojat lähtivät toiseen paikkaan, missä heidän oli määrä nukkua ja me tytöt jäätiin nukkumaan Sashan luokse. 

Aamulla lähdettiin varhain kohti Chicagoa. Syötiin yhdessä tuhti aamupala, jonka jälkeen lähdettiin useammalla autolla ensin Michigan Cityyn, josta mentiin junalla loppumatka Chicagoon. Chicagossa käveltiin ensin ripeään tahtiin satamaan, jossa meidän oli tarkoitus lähteä seilaamaan. Meidän piiri kuitenkin jäi seilaamisesta paitsi, koska ensinnäkin saavuttiin myöhässä, joten meistä kaikki ei mahtuneet veneisiin ja toiseksi kukaan meistä ei edes halunnut seilaamaan. Satamassa kuitenkin nähtiin super paljon muiden piirien vaihtareita. Piirejä tuli Wisconsinista, Illinoisista, Michiganista ym. Ja onnellisena suomalaisena löysin kaksi muuta suomalaista vaihtaria ja heidän kanssaan oli sairaan kiva viettää aikaa pitkästä aikaa New Yorkin jälkeen. Oli ihan sika outoa puhua suomea jonkun kanssa kasvotusten kuukauden jälkeen. Voin vaan kuvitella miten outoa se tulee olemaan tän koko vuoden jälkeen. 

Sen jälkeen, kun muut piirit alko lähtemään järvelle, niin meidän piiri otti jalat alle ja lähdettiin kävelykierrokselle Chicagoon. Kierrettiin koko loppupäivä Chicagon nähtävyyksiä, kuten Navy Pier, the bean ym. Metsästettiin ruokaakin semmoset kaks tuntia, mutta lopulta saatiin hyvää Chicagolaista pizzaa. Voin sanoa, että rakastuin Chicagoon. Chicago on kaunein kaupunki missä oon ikinä ollu ja New York jää helposti kakkoseksi. 

Tultiin myöhään illalla kotiin ja jäätiin yöksi vielä Sashalle, mistä lähdettiin aamulla koteihin. 

Mervyn halus ottaa kuvii poliisien kaa

team suomi