LIFE IN THE GREAT USA

Neljättä viikkoa koulussa mennään! Tuntuu ihan uskomattomalta, että oon ollu täällä kohta kaks kuukautta ja koulussa jo kohta kuukauden. Tällä viikolla on Homecoming week, mistä teen erikseen postauksen myöhemmin. 

Koulu on kieltämättä tuonut kiitettävästi kiireitä mun elämään ja sen mukana mun postaukset vähän harvenee. Yritän toki kirjotella aina kun ehdin ja mulla on kirjoteltavaa. Koulun käynti on täällä loppujen lopuks normi arkea, eikä kouluviikkoina tapahdu kauheasti mitään postauksen aiheuttavaa haha. Piti vilkasta mistä oon viimeks kirjottanu ja siitä onki jo aikaa ihan kiitettävästi. 

Chicagon reissusta on kulunut aikaa ja sen jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon. In a nutshell, koulunkäyntiä, kurssien pyörittelyä, kaverien tekoa, ystävän hyvästelyä, shoppailua, tanssituntien aloittamista, läksyjä, suunnitelmia, jenkkifutista, spirit week, itkua, naurua, ikävää, onnistumista, iloa, surua, hämmenystä ja kaikkea muuta tunnetilaa mitä ihminen voi vaan tuntea. Näitä voi toki ehkä hieman selittääkin?

Koulun alku oli kunnon pölähdys tavalliseen arkeen jatkuvalta tuntuvan lomailun jälkeen. Mun normi suomalainen kahen kuukauden kesäloma vaihtu kuukauden pidempään ja koulu alkoi Michiganin lakien mukaan vasta Labor dayn jälkeen. Mun lukujärjestykseen kuuluu 6 eri ainetta joka päivä tismalleen seuraavassa järjestyksessä: English, Psychology, Foods and Nutrition, Art (tässä välissä on lounas), Geometry ja American Civics. Mun englanti on täynnä freshmaneja, koska mut vaihtarina laitettiin helpoimpaan englantiin mikä koulusta löytyy. Jenkeille englannin tunnit tarkottaa samaa, kun meille äidinkielen tunnit. Me siis luetaan kirjoja ja kirjotellaan esseitä. Psykologia on mun ehdoton lemppari! Suomessa en niinkään psykologiasta piitannut, mutta täällä oon innostunut siitä ihan tosissani. Jopa niin paljon, että vaivasin mun counselorin päätä ja pyysin vaihtamaan toisen semesterin lukujärjestystäni niin, että saisin sinne psykologia kakkosen ja forensic sciencen. Kakkoskurssin psykologiaa halusin ihan vaan sen takia, kun siellä tehdään serial killer project ja siitähän meitsi innostui. Forensic science mulla on ollu toisella semesterillä jo alusta asti, mutta psykologia kakkosen saaminen samaan lukujärjestykseen olisi saattanut tarkottaa forensicin menettämistä, joten mun counselor pyöritteli lukkaria niin, että sain molemmat. Forensic science on siis lyhyesti sanottuna rikospaikkatutkintaa. Food and Nutrition on sama asia kun meillä kotitalous. Art taas on ihan normaalia kuvista, mistä oon jostain syystä nauttinut yllättävän paljon, vaikka sitä Suomessa vihasin. Geometria on normi geometriaa. Tää kurssi on sinänsä hyvä, koska tätä vastaavan kurssin feilasin Suomessa ja mun pitää sen koe edelleen uusia Suomen puolella, joten ehkä tästä on vähän apua. Ja kyllä, vaihtaritkin saa feilata kursseja sillon tällön. American Civics on periaatteessa sama, kun yhteiskuntaoppi. 

Mun koulussahan on siis viiden minuutin välitunnit, mikä on ihan normaalia Jenkeissä. Viidessä minuutissa ei paljon muuta ehdi tehä, kun suunnistaa seuraavaan luokkaan ja kaivaa tavarat ulos. Mun koulupäivät alkaa 7.45 ja loppuu 2.48. Yksi tunti kestää yleensä noin 58 minuuttia. 

Ruokailuun meillä on aikaa puolisen tuntia, josta puolet kuluu ruokaa jonottaessa. Mun koulussa ruokaa on tarjolla ihan kiitettävästi. Linjoja on kolme: Pizza baari, mikä on aina sama. Nacho baari joka toinen viikko ja joka toinen viikko pasta baari. Kolmannella linjalla on joka päivä eri ruokaa. Esimerkkinä tämän viikon ruokalista: pulled pork sandwich maanantaina, meatball sub tiistaina, hot dog in a bun keskiviikkona, chicken stir fry torstaina, quesadilla perjantaina. Näiden lisäksi joka linjalla on tarjolla hot doggeja, hampurilaisia, sipsipusseja ym. 

Kolme viikkoa sitten alotin mun tanssitunnit Fusion- nimisessä tanssistudiossa. Mulla on joka tiistai Teen Combo niminen tunti, jossa keskitytään pääasiassa Jazz ja Contemporary tanssilajeihin. Ekalla kahella tunnilla olin ihan hukassa, koska tehtiin vaan contemporarya ja meitsihän ei oo sitä ikinä ees kokeillut. Viime tunnilla vaihettiin onneksi jazziin, missä olin jo ihan mukana. Tanssitunneista nautin!

Tanssituntien lisäksi olen alkanut käymään joka viikko Young Life- nimisessä tapahtumassa, mikä on periaatteessa sama kuin seurakuntien nuortenillat suomessa. Ensi maanantaina meillä on club in a bubble, mitä ootan jo innolla!

Kaiken tämän ohella oon ehtiny tehä jo kiitettävän kasan kavereita. Sen verran, että osasin äänestää tuttuja nimiä homecoming king and queen äänestyksessä. Yllätyksenä itelleni tuli, kun mun kaveri Lydia sano mulle äänestyksen jälkeen äänestäneensä mua. En edes tajunnut olevani listassa mukana!

Viime viikolla mun piti myös hyvästellä mun hyvä vaihtarikaveri australialainen Oliver, joka lähti kotiin pari kuukautta aikasemmin omista syistään. Se toi tietty taas omanlaiset negatiiviset tunteensa mukaan arkeen, mutta eipä ne sieltä koskaan oo lähteneetkään. Vaihtarin elämä tosiaan on tunteiden vuoristorataa, en voi sitä liikaa toistaa. 

Se siitä kirjottelusta, kuvia mulla ei oo yhtään, joten laitan tähän kuvia muutaman viikon takaa, kun käytiin Rosien kaa vähän kuvailemassa :) osa on iha totaalisia tilannekuvia

CHICAGO

Kuukausi ja kolme päivää Amerikan mannerta ja tasan kuukausi ensimmäistä perhettä. Tuntuu, että aika on kulunut kuin siivillä. Vaikka mulla on ollu välillä ihan sairaan vaikeitakin hetkiä ja on tehnyt mieli vaan lähteä takasin Suomeen, niin siitäkin huolimatta aika on mennyt eteenpäin miljoonaa. Nyt kun koulu alkoi, niin aika tulee todennäköisesti menemään vaan nopeampaa, kun suurin osa ajasta kuluu kouluun. Mietteitä ensimmäisestä kuukaudesta... Ensimmäinen kuukausi oli, kuten jo sanoin, omalla tavallaan todella raskas. Päivissä ei ollut tietynlaista rytmiä, mikä teki kaikesta tosi sekavaa. Kekemistä piti keksiä koko ajan, että aika ei kulu vaan huoneessa istumiseen. Mutta kaikesta huolimatta oon nauttinut mun olosta täällä. Tykkään jenkeistä ihan sairaasti ja vaikka vaikeita hetkiä tuleekin useamminkin niin silti oon nauttinut joka päivästä ja oon kiitollinen tästä mahollisuudesta. On tärkeää saada puhua jollekkin, kun on ikävä tai muuten vaan vaikeaa, ja sitä seuraa täältä onkin löytynyt. Jos hosteille ei halua puhua, niin mulla on mun host-sisko Rosie, jonka kanssa ollaan jo läheisiä. Sen lisäksi täällä on mun piirit muut vaihtarit, joista saa hyvää vertaistukea. Oman piirin vaihtareiden lisäksi mulla on pari suomalaista vaihtaria, joiden kanssa tulee rupateltua sillon tällön. Vaihtareitten lisäksi oon saanut jo kourallisen jenkkiläisiä kavereita. Ja kaiken tämän verkoston lisäksi on Rotary ihmiset ja mun suomalaiset rakkaat ihmiset. Eli aina löytyy joku jolle puhua, ja oon siinä todella onnekas.

Ensimmäisen kuukauden kulumisen lisäksi on tullut vastaan myös toinen niin sanottu milestone - koulun alkaminen. Mulla alko siis koulu tiistaina. Ensimmäinen päivä koulussa oli jotain ihan hirveää. Aamu oli sekavinta ikinä, en tiennyt missä pitää mennä ja mitä pitää tehä, olin ihan väärillä listoilla, kaikki oli sekasin. Ainut hyvä asia päivässä oli, kun sain nähä kavereita ja tutustua jo uusiin ihmisiin. Loput kolme koulupäivää on sen sijaan olleet ihan mukavia. Alan jo tottua high school meininkiin ja löydän haluamani paikat helposti. Mulla on seuraa ruokalassa, vaikka suurimmalla osalla kavereistani onkin toinen ruokailu kun mulla. Kaikki alkaa sujua, kun tulee tietty rytmi päiviin. Saa nähdä mitä kouluvuosi tuo tullessaan.

Tänä viikonloppuna meillä oli tekemistä Rotaryn kanssa. Kaikki meidän piirin 11 vaihtaria kokoontuivat yhden vaihtarin luokse perjantaina, josta lähdimme yhdessä rannalle piknikille. Syötiin tuulisessa säässä hodareita, jotka ainakin multa ja Sashalta lensi tuulen mukana hiekkaan. Mutta mulla oli rannalla silti ihan kivaa. Oli kiva nähä taas muita vaihtareita ja vaan rupatella ja vaihtaa kuulumisia. Rannalta mentiin takaisin alkuperäiseen 'kokoontumispaikkaan', eli venäläisen vaihtarin Sashan hostien luokse. Syötiin siellä sairaan hyvää kakkua ja juteltiin ja istuttiin yhessä. Myöhään pojat lähtivät toiseen paikkaan, missä heidän oli määrä nukkua ja me tytöt jäätiin nukkumaan Sashan luokse. 

Aamulla lähdettiin varhain kohti Chicagoa. Syötiin yhdessä tuhti aamupala, jonka jälkeen lähdettiin useammalla autolla ensin Michigan Cityyn, josta mentiin junalla loppumatka Chicagoon. Chicagossa käveltiin ensin ripeään tahtiin satamaan, jossa meidän oli tarkoitus lähteä seilaamaan. Meidän piiri kuitenkin jäi seilaamisesta paitsi, koska ensinnäkin saavuttiin myöhässä, joten meistä kaikki ei mahtuneet veneisiin ja toiseksi kukaan meistä ei edes halunnut seilaamaan. Satamassa kuitenkin nähtiin super paljon muiden piirien vaihtareita. Piirejä tuli Wisconsinista, Illinoisista, Michiganista ym. Ja onnellisena suomalaisena löysin kaksi muuta suomalaista vaihtaria ja heidän kanssaan oli sairaan kiva viettää aikaa pitkästä aikaa New Yorkin jälkeen. Oli ihan sika outoa puhua suomea jonkun kanssa kasvotusten kuukauden jälkeen. Voin vaan kuvitella miten outoa se tulee olemaan tän koko vuoden jälkeen. 

Sen jälkeen, kun muut piirit alko lähtemään järvelle, niin meidän piiri otti jalat alle ja lähdettiin kävelykierrokselle Chicagoon. Kierrettiin koko loppupäivä Chicagon nähtävyyksiä, kuten Navy Pier, the bean ym. Metsästettiin ruokaakin semmoset kaks tuntia, mutta lopulta saatiin hyvää Chicagolaista pizzaa. Voin sanoa, että rakastuin Chicagoon. Chicago on kaunein kaupunki missä oon ikinä ollu ja New York jää helposti kakkoseksi. 

Tultiin myöhään illalla kotiin ja jäätiin yöksi vielä Sashalle, mistä lähdettiin aamulla koteihin. 

Mervyn halus ottaa kuvii poliisien kaa

team suomi

SAINT JOSEPH

HOIP! Edellisessä postauksessa oli siis First Month in USA video. Tuun pyrkii siihen, et tekisin tän vuoden aikana vastaavanlaisen videon joka kuukausi :) toivottavasti jaksan tehä noita loppuun asti!

Viimenen viikonloppu ennen koulujen alkamista on nyt vietetty ja huomenna (maanantai 7.9) on viimenen lomapäivä. Tiistaina palataan koulun penkeille ja mun taival high schoolissa alkaa. Mua ei oikeastaan vielä jännitä yhtään mikään muu kun se, että en löydä ajoissa oikeita luokkia, kun välitunnit tosiaan kestää sen viis minuuttia. Mua jännittäis koulun alkaminen varmasti huomattavasti enemmän, jos en tuntis koulusta yhtään ketään. Mutta oon tän kuukauden aikana ehtiny tutustua jo tosi moneen tyyppiin ja tunnen koulusta jo kiitettävästi porukkaa. En kuitenkaan kovin paljoa siihen nähden, että koulussa on 1000 oppilasta. Mutta tärkein asia on hoidettu ja mulla on pöytäseuraa lounaalle!

Ajeltiin pari päivää sitten Rosien kaa ympäri St. Josephia ja napsin kuvia kunnon turisti tyyliin. Tarkoituksena on vähän näyttää millaisessa paikassa asustelen tän vuoden täällä. Kuviin ei todellakaan oo taltioitu kaikkea niitä hienouksia mitä täällä on. Mutta kuvia on downtownista, silver beachiltä ja Taco Bellistä :D Tässä siis kuvia meitsin kotikaupungista St. Josephista ja lopussa on myös kuva mun kodista. Muistakaa myös tarkastella kuvien kuvatekstit saatan niihin selitellä vaikka mitä :)

meitsin taksi tän vuoden ajan

tää on mun koulun takapuoli :D tuun ottaa koulusta paremmin kuvia joskus tulevaisuudessa

mun rakkaus

mun eka jenkkifutispeli student sectionissa :D